Kettujen retki Kotkaan 13.8.2026

Torstaina elokuun 13. päivän aamuna runsaat 30 Kettua ja avecia kokoontui Kiasman eteen valmiina päiväretkelle Kotkaan.

Sunila – maailmanperintöä ja moukarihäkki

Bjarne Kantén ohjasi Packalenin bussin ensiksi kohti Alvar Aallon suunnittelemaa Sunilan tehdasaluetta. Täällä ensimmäisen tehtaanjohtajan Lauri Kannon Kantolan talossa joimme alkajaisiksi possokahvit, joiden jälkeen meille kerrottiin talon ja alueen vaiheista. Sunilan tehtaan asuntoaluehan kuuluu Aalto Works -sarjaan, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon 26. heinäkuuta 2026.

Seuraavaksi alueella syntynyt ja kasvanut opas tutustutti meitä kävelyretkellä alueeseen ja sen rakennuskantaan. Näimmepä myös moukarihäkin, jossa kuuluisa sunilalainen Krista Tervo harjoittelee. Pääsimme myös käymään sisällä yhdessä pikku kaksiossakin.

Alueesta voi halutessaan katsoa lisätietoja sivustolta alvaraaltosunila.fi.

Lounas Keisarinsatamassa

Seuraavaksi bussimme kuljetti meidät lounaalle Ravintola Keisarinsatamaan, joka toimii vanhassa Kotkan Höyrypanimon rakennuksessa. Seisovan pöydän antimet ja lohikeittokin maittoivat matkaajille, saattoipa joillekin löytyä pullo Ukko-oluttakin. Panimon kuuluisin tuote herätettiin henkiin vuonna 2001, ja sitä saa nykyään vain täältä.

Merikeskus Vellamo

Pian suuntasimme seuraavaan kohteeseemme Merikeskus Vellamoon, jossa Ketut jakautuivat kahteen ryhmään: toinen haki elämyksiä museolaiva Tarmolta ja osa tutustui lähemmin Merikeskuksen sisätiloihin.

Kotkan Kantasatamassa sijaitseva aallon muotoon rakennettu Merikeskus on yksi Kotkan helmistä. Ketut saivat välähdyksen Suomen merihistoriasta katsellen, kuunnellen ja kosketellen. Museolaivojen lisäksi Vellamosta löysimme Suomen merimuseon näyttelyn ja ihastelimme myös multimediaesitystä, joka kertoi Ruotsinsalmen meritaistelun kulusta.

Vellamo on helppokulkuinen, moderni ja tilava. Tunti oli vain lyhyt aika tutustua tähän varsin mielenkiintoiseen ja monipuoliseen kohteeseen.

Höyryjäänmurtaja Tarmo

Tarmoon tutustunut ryhmä sai asiantuntevan opastuksen laivan vaiheista ja vaikeuksistakin. Laiva on rakennettu vuonna 1907 Englannissa, ja aktiivikäytössä jäätä murtamassa se oli vuoteen 1970. Tarmo on tiettävästi maailman toiseksi vanhin säilynyt höyryjäänmurtaja.

Kuljimme komentosillalta ahtaita käytäviä ja jyrkkiä tikkaita aina syvälle kattilahuoneeseen asti. Siellä alkuvuosina lapioitiin uuneihin järkyttäviä määriä kivihiiltä. Saatoimme vain kuvitella, kuinka kuumaa hommaa se on ollut.

Tarmoa pommitettiin tammikuussa 1940 Kotkan satamassa, ja 39 miestä kuoli. Pahasti vaurioituneena se pääsi kuitenkin omin konein Helsinkiin telakalle korjattavaksi.

Puistojen kaupunki

Vellamon pihassa saimme bussiimme jälleen uuden oppaan, vauhdikkaan Hanna Vakkarin. Pienellä kaupunkikierroksella saimme tietoa ohittamistamme kohteista ennen ensimmäistä pysähdystämme Sapokan vesipuistossa. Kotkahan on kuuluisa puistoistaan, ja oppaamme kertoi, että juuri vierailupäivänämme viisi Kotkan puistoa oli saanut Green Flag Award -tunnustuksen vuosille 2026–2027. Palkitut olivat Sapokan Vesipuisto, Katariinan Meripuisto, Jokipuisto, Sibeliuksenpuisto ja Fuksinpuisto.

Green Flag Award on viheralueiden kunnossapidon ja hallinnoinnin laadun tunnistava palkintojärjestelmä, jota hallinnoi kansainvälisesti Iso-Britannian ympäristöhyväntekeväisyysjärjestö Keep Britain Tidy ja Suomessa Viherympäristöliitto ry.

Tämän Sapokan vesipuiston ja monen muun puiston suunnittelusta on vastannut Kotkan kaupungin entinen pitkäaikainen kaupunginpuutarhuri, puutarhaneuvos Heikki Laaksonen.

Veistospromenadi

Seuraava pysähdyskohteemme oli niin ikään Heikki Laaksosen ideasta lähtenyt Veistospromenadi. Lehmusesplanadille on sopivin välein sijoitettu veistoksia siten, että kun pysähdyt katsomaan yhtä, seuraava on jo näköetäisyydellä. Täällä oppaamme kertoi meille kävellessämme teoksista, niiden hankinnasta ja tekijöistä.

Kiitimme opastamme mainioista tarinoista ja kiipesimme bussiin, jonka kuljettajamme Bjarne oli jo ajanut paikalleen kävelyreittimme päätepisteeseen. Väsyneinä mutta tyytyväisinä suuntasimme takaisin kohti Helsinkiä.

Matkan järjestelyt hoitivat mainiosti Pirjo Munck ja Jyrki Saarikoski – suurkiitos!

Teksti: Pentti Kakkori ja Jari Niemelä

Kuvat: Pentti Kakkori ja Bjarne Kantén