Jalkapallo-ottelun katsomossa 16.5.2026

Eräänä toukokuun lauantaina Ketut eivät menneetkään teatteriin vaan keksivät urheilutapahtuman. He valitsivat illan viihdykkeeksi jalkapallon ja menivät IF Gnistanin ja Pietarsaaren FF Jaron väliseen jalkapallo-otteluun Oulunkylään Markku.fi -areenalle.

Tapahtuma alkoi Gnistanin yhteisöpäällikö Juha Pakarisen johdolla. Hän esitteli areenan fasiliteetit, kertoi seuran arvoista, jotka ovat yhteisöllisyys, kehitys, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus. Hienoja asioita, joihin seuran toiminta perustuu, niin haluan uskoa. Onhan seura noussut tavallisesta kaupunginosaseurasta Veikkausliigassa pelaavaksi huippuseuraksi. Ihmettelimme, miten se kaikki on ollut mahdollista. Juhan mukaan seurassa toimitaan hyvässä hengessä yhteisöllisyyttä korostaen, ja tietenkin myös rahaa tarvitaan. Varainkeruussa onkin perinteitä, jo 1930-luvulla seura järjesti kesälauantaisin tanssi-iltoja Pikkukosken kahvilapaviljongissa. Näin seuran talous kehittyi ja tulevien juniorien tulevaisuus taattiin. Junioritoiminta onkin seuran kulmakivi; peräti runsaat 1000 junioria harrastaa Gnistanin väreissä. Esittelyn lopuksi Juha jakoi meille seuran 100-vuotishistoriikin Sata vuotta kipinää IF Gnistan 1924-2024.

Ottelumakkarat päätettiin ostaa jo ennen peliä, tosin makkaran korvikkeina toimivat burgerit, joita Juha mainosti loistaviksi. No, olivathan ne isot ja täyttävät. Iloksemme saimme kuulla, että olutta ja muitakin virvokkeita sai viedä katsomoon, tosin vain paikan päällä ostettuja. Portillahan oli estetty omien juomien, ilotulitteiden ja muiden räjähteiden tuominen areenalle.

Sitten peliä seuraamaan. Ottelun alussa peli aaltoili aika tasaisena puolelta toiselle, mutta mitä pitemmälle peli eteni, sitä vahvemmin korostui Gnistanin paremmuus ja heidän vaarallisuutensa tuli selväksi. Ensimmäistä maalia odoteltiin ensimmäisen puoliajan loppuun. Lopulta sen teki odotetusti Gnistan. Toisella jaksolla korkki sitten poksahti, Gnistan paukutti 4 maalia ja voitti 5 - 0. Tämä oli meille kaikille mieluisa lopputulos. Tosin toivoimme vastustajalle edes yhtä kavennusmaalia, jotta kotimatkasta tulisi edes hiukan lohdullisempi.

Peliä oli seuraamassa päälle kaksituhatta katsojaa, joista Kettuja oli 4 ja yksi kettuseuralainen. Tapahtumaa pidettiin kiinnostavana, ja se oli osalle meistä ensimmäinen jalkapallo-ottelu ikinä. Toivottavasti ei viimeinen (kirj. huom.). Kettujen suusta kuultua: ”Missä hidastukset?”, ”Katson varmasti toisaalle, kun maali tulee.”, ”Siistiä peliä.”, ”Jaro pelaa kyllä pikkunättiä jalkapalloa.”

Teksti: Markku Pulkkinen

Kuvat: Markku Pulkkinen, Pentti Kakkori