Kantapöytä etsi eläkeläisyyden syvintä olemusta - 18.9.2025
Syyskauden ensimmäinen Kantapöytä kokosi Vanhoja kettuja kuulemaan ja vaihtamaan kokemuksia eläkeläisyydestä. Kiltakellarin kabinettiin kokoontui 18.9. tusinan verran eläkeläisyyttään harjoittelevia vasta-alkajia ja alan konkareita - ja taisipa mukana olla joku vielä työelämässä mukana oleva.
Ylessä eläkkeelle siirtyvien valmennusryhmiä vetävä ratkaisukeskeinen valmentaja Ulla Martikainen Florath - itsekin entinen yleläinen - muistutti, että eläkkeelle siirtyminen ei ole jonkin loppu, vaan uuden alku.
Ulla kutsui eläkeläisyyttä ihmisen kolmanneksi iäksi.
Se antaa mahdollisuuden omistautua monenlaisille asioille - kun työnantaja ei enää määrittele ajankäyttöä.
Vaikka eläkeläiseksi identifioituminen voi olla aluksi vaikeaa, niin uusi tilanne antaa kuitenkin jokaiselle mahdollisuuden asettaa itselleen tärkeä filosofinen kysymys: kuka oikeastaan olen, ja miten voi elämänsä elää?
Eläkeläisyyden kolme pointtia
Ullan mukaan eläkkeellä on hyvä huolehtia ainakin kolmesta asiasta: ensimmäinen niistä on oma fyysinen kunto.
Toisena tulee "resurssina" toimiminen. Eläkeläisenä voi olla eri tavoin merkityksellinen ja avuksi muille ihmisille - olipa sitten kysymys mahdollisesta puolisosta, sukulaisista, ystävistä tai yhteistä toimintaa järjestävistä yhdistyksistä.
Tässä kohden on kuitenkin hyvä tiedostaa rajansa, ja pitää siitä kiinni. Liian usein saa eläkeläinen kuulla, että "sinähän nyt ehdit tekemään tämän tai tuon, kun kerran olet eläkkeellä".
Työkavereiden jäätyä edelliseen elämänvaiheeseen on tärkeää miettiä, kuinka voi vahvistaa suhteita uusiin yhteisöihin - vaikkapa naapureihin tai harrastusporukoihin.
Kolmanneksi eläkkeellä on mahdollisuus henkisen kasvun ylläpito
Ulla muistutti, että nyt voi myös miettiä omia vahvuuksiaan - sitä, mistä on joskus aiemmin ollut innostunut. Oman vapaa-ajan lisäännyttyä voi nyt palata sellaiseen, mihin ei entisessä työkeskeisessä elämässä ole ollut tilaa. Näihin käyttämättömiin mahdollisuuksiin voi nyt omaksi ilokseen palata - tai kehittää jotain aivan uutta.
Kysymys kiersi Kantapöydässä
Ulla antoi kysymyksen kiertää Kantapöydässä, jolloin kukin sai vuorollaan kertoa näkemyksensä. Elämäntilanteita on eläkkeelläkin erilaisia, samoin ratkaisuja ja mieltymyksiä.
Käydyssä keskustelussa korostettiin, että liiallista suorittamista on viisasta välttää - vaikka eläkeläisiä joskus sanotaan kiireisiksi. Liian vauhdin hillitsemiseksi voi päivää kohden keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, ja suoda tarpeeksi usein itselleen "eläkeläisen vapaapäivä" - tai vaikka viikko.
Filosofi Frank Martelaan viitaten Ulla muistutti ihmisen omaehtoisuuden - autonomian - tärkeydestä. Eläkeläisenä voi itse valita tavoitteensa, määritellä kyvykkyytensä taso ja valita omat tekemisensä.
Aktiivisuuden ohella eläkeläisyys antaa mahdollisuuden oman arjen rauhoittamiseen. Samalla voi hiljalleen valmistautua siihen, että iän karttuessa on edessä myös luopuminen aiemmin tärkeistäkin asioista - vaikkapa rakkaasta harrastuksesta.
Kantapöydän kirjurina toimi Jyrki Saarikoski. Tilaisuuden pääkohdat on referoitu tässä Ulla Martikainen-Florathin luvalla. Lämpimien kiitosten ohella Ullalle on luvassa - kuten Kantapöydän pöytätapa vaatii - myös tavoiteltu Vanhojen kettujen muki!
Valokuvat: Pentti Kakkori ja Bengt Östling