VIIPURIN REISSU

Marja Mosander:

TIISTAINA 3.9. LAPPEENRANTAA RISTIIN RASTIIN  

Lämmin ja kesäinen sää suosi Vanhojen Kettujen Viipuriin suuntaunutta matkaa 3-5 syyskuuta. Matkaohjelma oli tiivis ja tietorikas paketti Lappeenrannasta ja Viipurista

Meitä oli matkalla 29 kettua, joista osa oli Viipurissa syntyneitä oikeita Viipurin tyttöjä ja poikia. Monella oli myös lapsuuden muistoja Viipurin kyläreissuita, monet taas olivat olleet siellä ohjelman teossa.

Marja Mosander kertoi bussimatkan aikana omista kokemuksistaan Viipurista, mistä ei ehtinyt tulla hänelle  kotikaupunkia. Ennen Lappeenrantaan tuloa kuultiin  vielä Viipurin pienoismallin rakentamisvaiheista ja siitä miten se päätyi Etelä-Karjalan museoon lähes 30 vuotta sitten. 

Lappeenrannassa meitä oli vastassa Ylen vanha kettu Paavo Manninen, joka oli järjestänyt meille tiiviin ohjelman.

Vanhassa ravintola Wolkoffissa nautitun lounaan jälkeen jatkoimme Lappeenrannan kierrosta bussilla ex-maikkarilaisen Pirjo Tyrisevän opastaessa. 

Saimaan kanavaan tutustuttiin alustavasti Kanavamuseossa, joka sijaitsee Mälkiän ja Mustolan sulkujen tuntumassa. Kanavan 170-vuotinen historia on havannollisesti nähtävänä kanavapäällikön vanhassa virkatalossa.

 

 

 

LINNOITUKSEN ALUELLA RIITTÄÄ TARJONTAA

Palasimme Lappeenrannan linnoituksen alueelle, Etelä-Karjalan museoon, jossa saimme pikanäkymän Viipuriin.  Kaupungin pikkutarkka pienoismalli täyttää kokonaisen huoneen museosta. Malli esittää kaupunkia lauantaina syyskuun  2. päivänä 1939. 

 

 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä seuraavaksi linnoituksen alueella sijaitseva Ylen Etelä-Karjalan toimitus otti meidät vieraanvaraisesti vastaan. Saimme tutustua uudistuneeseen alueuutisten studioon ja tarkkaamoihin ja saimme hyvät pullakahvit. Ylen tiloissa näimme vielä televisiodokumentin, joka pohjusti tulevaa Viipurin matkaa.

Matti-Juhani Karilan ja Riikka Takalan, MTV:n dokumenttitoimituksen tuottama, tunnin mittainen  "Valkoinen haave" oli päivän kohokohta. 1980-luvulla valmistunut ohjelma kertoo Viipurin kirjaston syntytarinan. Pultsi muisteli ennen esitystä taitavaan tapaansa ohjelman tekovaiheita. Tarinaa Viipurin kirjastosta on luettevissa lisää Karilan ohessa olevasta jutusta.

Vaiherikkaan päivän päätteeksi oli mukava palata erinomaiseen  Scandic hotelli Patriaan. 

 

KESKIVIIKKONA 4.9. KANAVAA PITKIN VIIPURIN SYDÄMEEN 

Varhain aamulla keräännyimme Lappeenrannan satamaan aakkos- ja numerojärjestyksessä viisumimuodollisuuksia varten. M/S Carelia lähti kohti Saimaan kanavaa kello 7.45 ja laivalla olikin sitten hyvää aikaa nauttia kanavamatkailun hitaasta menosta kahdeksan sulun kautta Viipuriin. Oli tyyntä ja aurinko lämmitti kannella olijoita,siellä oli aikaa tutustua ja muistella vanhoja reissuja. Laivalla syötiin maistuva lounas.

 

 

VALKOINEN HAAVE JA VIIPURI HAHMOTTUVAT

Viipurin Eteläsatamassa viisumitarkastuksesta selvittyämme meitä odottikin jälleen bussi ja tuttu kuljettaja Henrik Marjamäki. Koska iltapäivä oli jo pitkällä jätimme matkatavarat nopeasti hotelli Viipuriin ja ajoimme parin korttelin päässä olevalle Viipurin kirjastollle. Arkkitehti Tapani Mustonen antoi kiireistä aikaansa meille ja kaikki, jotka uskalsivat sisälle vielä pölyiseen ja rakennusmiehiä ja telineitä täynnä olevaan kirjastoon, saivat tuntuman siitä miltä entisöity Alvar Aallon "valkoine haave" pian taas tulisi näyttämään. Myös talon fasaadi oli kuoriutumassa rakennuspeitteIstä ja hohti valkeana puiston vehreydessä. 

 

 

 

Tapani Mustonen johdatti meitä seuraavaksi Viipurin Itävalleille ohi Naisten sairaalan, jossa jotkut matkalaisista olivat käyneet syntymässä. Patterimäeltä on näköala alas kaupunkiin. Valleilla sijainneen kasarmin muurien luona Tapani selvitti Viipurin asemakaavan kehitystä. Luonto oli peittänyt parhaat näkymät kaupunkiin ja jatkoimme  kierrosta kaupungin vastakkaiselle puolelle Tervaniemen korkealle kukkulalle. Maakunta-arkiston viereltä katsottuna linna ja sillat, eteläsatama ja vanha Viipuri näyttivät lähes entisenlaisilta. Valitut reitit poikkesivat täysin normaalista turistikierroksesta ja saimme ainutlaatuista nähtävää. Ikävä kyllä näimme myös esimerkkejä vähitellen tuhoutuvasta vanhasta rakennuskannasta, jota hitaasti yritetään pelastaa.

 

 

 

Hotelli Viipurissa söimme yhteisen illallisen ja monet jaksoivat vielä poiketa kaupungille, sillä hotelli sijaitsee  aivan vanhan Viipurin sydämessä.

 

TORSTAINA  5.9. VIIPURIN TUTUT NÄHTÄVYYDET 

Torstain aamupäivän vietimme tutustumalla legendaariseen Monrepos'in puistoon. Vanha englantilaistyylinen maisemapuisto näytti kesäisessä säässä parhaat puolensa. Päärakennus ja kirjasto ovat edelleenkin kunnostuksen tarpeessa, mutta pro Monrepos yhdistyksen toimesta uusitut kaarisillat ja Nikolaysuvun hautamuistomerkki  hohtivat valkeina. Sen sijaan äskettäin uudelleen Suomessa rakennetusta Neptunuksen kappelista oli tuhopolton jäljiltä nähtävänä pelkkä kivijalka. Oli myös hämmentävää löytää Suomen itsenäisyyden leijonapatsas ilman jalustaa lasten leikkipaikalta. Opas kertoi, että puiston kunnostukseen ollaan saamassa ulkopuolista rahoitusta maailmalta.

 

 

 

Ennen kotimatkaa jokaisella oli vielä aikaa kierrellä kaupungilla, muutamat kapusivat Viipurinlinnan torniin ja jotkut tutustuivat Taidemuseoon. Tuliaiset oli helppo hankkia tavarataloa muistuttavan vanhan kauppahallin lukuisilta herkkutiskeiltä tai kitsiä pursuavista kojuista. Lähtömaljat Pyöreässä tornissa ja sitten kotimatkalle kunhan kaupustelijamummoista ensin päästiin eroon. Paluumatkalla kiitollinen matkakatras ojensi Tamlanderin Leenalle "Vanhan Ketun" onnistuneen  matkan muistoksi.