VELJEKSET VON WRIGHT-NÄYTTELY

 

Veljekset von Wright-näyttelyssä
Ateneumissa

Vanhat ketut kiersi näyttelyn oppaan johdolla 22.2.2018. Opastettua kierrosta häiritsi jonkin verran poikkeuksellinen väenpaljous. Näyttely oli auki viimeisiä päiviä ja ehkä myös paukkuva pakkanen veti hiihtolomaa viettäviä perheitä sisätiloihin.

Opas kertoi aluksi 1800-luvun alussa syntyneiden veljesten perhetaustasta. Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. myös veljekset olivat taitavia metsästäjiä ja ryhtyivät dokumentoimaan saalistamiaan lintuja.
Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Veljesten tekemiä kuvia on lähes mahdoton erottaa toisistaan, niin samanlaisia ne ovat.

Veljeksistä vanhin, Magnus von Wright kunnostautui myös maisemamaalarina. Hänen Helsinki-aiheisissa maalauksissaan, kuten Katajanokalta ja Annankatu kylmänä talviaamuna näkee, kuinka kaupunki on muuttunut.
Magnus oli aikansa kulttuuri vaikuttaja, jonka mielipidettä kuunneltiin mm. Ateneumin taidehankinnoissa.

Wilhelm von Wright asui Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Wilhelm avusti veljeään Magnusta Ruotsin linnustoa esittelevän Svenska foglar -teoksen kuvittamisessa: teos sisältää 182 väritettyä piirrosta, joissa linnut on kuvattu tieteellisen tarkasti. Wilhelmin ura jäi halvaantumisen vuoksi muita veljeksiä lyhyemmäksi.

Veljeksistä tunnetuin on nuorin, Ferdinand von Wright. Hän on maalannut ikoniset teokset Taistelevat metsot ja Huuhkaja iskee jänikseen. Hän oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari.

Ateneumissa käynnin jälkeen 25 hengen ketturyhmä kokoontui yhteiselle lounaalle. Pöydässä käytiin vilkasta keskustelua. Paikalla olleille toimikunnan jäsenille esitettiin ehdotuksia mm. Kantapöydän vieraista. Todettiin, että Kantapöytiä ja tämän tyyppisiä kulttuuritapahtumiin yhdistettyjä lounaita tulee ehdottomasti jatkaa.

Teksti: Annikki Kiehelä
Kuvat: Antero Takala