KETUT KUKKENHEIMISSA 

 

Kettujen elojotos suuntautui Suomen taidekaupungiksi itsensä nimittäneeseen Mänttään. Kaikkiaan 43 ’punaturkkia’ tutustui Serlachiuksen Gösta ja Gustaf museoihin sekä XX kuvataideviikkojen ytimeen vanhassa pekilotehtaassa, jonka nimi on yllättäen Pekilo (nyt googlaamaan ja äkkiä). Aikataulu oli jo ennakkoon tiukka ja Göstan ravintolan lounassekoilu kiristi sitä vielä lisää, mutta useimmat matkalaiset olivat suht koht tyytyväisiä saadessaan ensikosketuksen taidepyhättöihin joita ei kustanneta verovaroin. Muuan entinen kansakoulunopettaja tarkisti matkan lopuksi osallistuneiden tarkkaavaisuusasteen järjestämällä taideveikkauskisan.

Ohessa retken satoa sanoin sekä Riitta Virtasalmen kuvin.

 

”SUURKIITOS Mäntästä! En olisi uskonut, että tuollainen helmi on olemassa. Jäi hinku, että pitää tulla toisenkin kerran. Ajan kanssa.” (Jarmo K)

 

”Kiitokset järjestävälle taholle matkan järjestelyistä.....Kuten sanoit aika loppui kesken ja meni melkein juoksuksi kierroksilla. Olisi tietysti ollut mukava jos opastus olisi ollut joka paikassa.

Meikäläinen pääsee uudelleen helposti. Se on vain viitseliäisyydestä kiinni.” (Emma T)

 

”Kiitos Jussi mielenkiintoisesta Mäntän matkasta. Vaikka aikataulu olikin tiukka, niin saihan siitä sentään hyvän yleiskuvauksen, millainen "taideaarrearkku" löytyy Susirajan takaa! Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jos tämä Mäntän uusi taidekeskus nimettäisiin Suomen Guggenheimiksi!” (Irmeli R)

 

”En ollut ennen käynyt Mäntässä, mutta varmasti menen uudestaan. Olen mielinyt, mutta matka on tuntunut hankalalta. Nyt tiedän että on ajamisen väärtti. Paikkahan on viehko ja mielenkiintoinen. Taiteesta tehty onnistuneesti brändi. Päivä siellä kuluu rattoisasti, eri asia kuinka paljon pystyy sulattamaan yhteen menoon.” (Eila L)

 

Mukavaa syksyä ja uusien retkien odottelua

Matkan altavastaaja

Jussi Tuominen